Mistä kaikki oikein alkoi?

Ympärillämme on asioita, joita emme joko näe tai ehdi näkemään. Lapset eivät ole vielä kiireen ja stressin turmelemia ja he tarkkailevat maailmaa aikuisia vapaammin. Pirre-sarja sai alkunsa näiden havaintojen pohjalta 2000-luvun alussa, kun lapseni olivat alle kouluikäisiä.

Sarjan aloitusosan viimeistelemätön käsikirjoitus lojui pöytälaatikossani toistakymmentä vuotta ennen kuin päätin lopulta muokata sen kirjaksi.

Ensimmäinen osa julkaistiin e-kirjana vuonna 2014 ja nyt sarjan viisi julkaistua kirjaa ovat saatavina pehmeä- ja kovakantisina painoksina sekä e-kirjoina.

 

Miksi sarjan aloitusosa on nimeltään lentävä fillaristi? Lapsena halusin osata lentää. Niinpä hypin lapsuudenkotini pihapiiriin kuuluneen aitan katolta aina, kun se oli mahdollista eli yleensä talvisin, kun lunta oli niin paljon, ettei maahan osuminen sattunut. Kesäisin suunnittelin hyppääväni sateenvarjo kädessä - en kuitenkaan muista, toteutinko ajatusta koskaan.

 

Lentämisen haave säilyi mielessäni aikuisiälle asti, vaikka tiesin sen olevan mahdotonta ilman apuvälinettä. Haaveilin, miten näppärää olisi singahdella paikasta toiseen pienellä yhden hengen kopterilla – niin kuin Aku Ankka teki jakaessaan postia vuoristossa. Polttoaineen sijasta voimanlähteenä voisivat toimia polkimet eli kyseessä olisi eräänlainen yhden hengen polkukopteri. En kuitenkaan ole kovin tekninen ihminen, joten minulle sellaisen väsääminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Isäni, moottoreita ja erilaisia koneita ikänsä korjannut ja kasannut, olisi sen minulle todennäköisesti tehnyt, mutta hän kuoli ennen kuin ajatus ehti käytännön tasolle. Hän onkin eittämättä esikuva Pirren isälle, joka on hurahtanut moottoreihin ja toimii huoltoinsinöörinä Lehmussalmen kaupungilla.

Lentämisen osoittauduttua todellisessa elämässä mahdottomaksi yhdistin haaveeni kirjan päähenkilöön, ennakkoluulottomaan nuoreen tyttöön, joka pystyi lentämään. Koska en hallitse teknisiä yksityiskohtia niin hyvin, että olisin voinut kirjoittaa uskottavasti teknisin avuin lentävästä pyörästä, päätin turvautua taikavoimiin. Lisäksi vaihdoin kopterin pyörään, sillä koululainen, joka lentelee kopterilla, on vähintään huomiota herättävä – pyörä on huomattavasti tavallisempi kulkuväline.

 

Lähtökohta kirjalle ja sarjalle oli näin luotu. Kirjoittaessani sarjan ensimmäistä osaa päätin melko nopeasti, että tarina jatkuu niin, että kaikkien luonnonkansojen voimauttimet tulevat vuorollaan tuhottaviksi. Seikkailua, huumoria ja ripaus romantiikkaa – siinä ainekset Pirre-sarjaan.

Toivottavasti viihdyt sarjan parissa - minä olen ainakin nauttinut sen kirjoittamisesta :)